Metsässä kasvava naava on luonnon luoma mittari. Naava on herkkä ilmaisemaan ympäristön muutoksia. Hyvinvoivissa metsissä naava kukoistaa, huonosti voivista metsistä naava katoaa kokonaan.
Samalla tavalla erityisherkät henkilöt reagoivat työpaikoilla voimakkaasti ympärillään tapahtuviin muutoksiin ja tunnelmiin, vaikka eivät sitä välttämättä osaa kertoa muille. Nyt ymmärrän, miksi olen vaihtanut työpaikkaa useasti. Miksi urani on ollut pirstaleinen ja miksi ajauduin lopulta uupumukseen. Olen naava!
Erityisherkät, kuten naava, eivät itsessään ole heikkoja tai vähämerkityksellisiä oman työuransa epäonnistujia – päinvastoin. Herkkyys antaa meille superkyvyn aistia vivahteita, jotka jäävät monilta muilta aluksi huomaamatta.
Erityisherkkyyden tunnistaminen on suuri voimavara tiimeissä ja organisaatioissa, jotka haluavat:
-Kukoistaa
-Saada työn tuottavuuden huippuunsa
-Vähentää työuupumuksia
-Lisätä työpaikan vetovoimaa
Työyhteisössä, joka on nykyään lähes poikkeuksetta täynnä nopeita muutoksia ja jatkuvaa painetta, erityisherkkien reaktiot toimivat heikkojen signaalien paljastajina.
Herkkisten reaktiot siis paljastavat hyvissä ajoin, milloin työtahti on liian kova, työtavat tehottomia tai ilmapiiri tarvitsee parannusta. Jos mitään ei tehdä, ajautuu moni työntekijä aikamme vitsaukseen, burnoutiin. Herkkisten kokemukset ovat kultaakin kalliimpia, sillä samat ongelmat tulevat pintaan myöhemmin suurelle massalle ja silloin organisaatio on jo korviaan myöten ongelmissa.
On tärkeää, että organisaatiot oppivat tunnistamaan ja arvostamaan herkkyyttä. Olen viimeaikoina seurannut Sohva-yrityksen postauksia Instassa ja Linkkarissa ja olen enemmän kuin iloinen, että vihdoin herkkyys työelämässä alkaa päästä esille.
Kaikki työntekijät eivät ole samanlaisia. Jokaisen yksilön tarpeet ja haasteet ovat erilaisia, ja meidän on tunnistettava ja kunnioitettava näitä eroja. Erityisherkkien huomioiminen ei ole vain inhimillistä, vaan se on myös strategisesti järkevää.
Loppujen lopuksi, ne seikat, jotka hyödyttävät erityisherkkiä, edistävät koko organisaation hyvinvointia ja menestystä.
Tosi hyvä kirjoitus!😊
VastaaPoistaHyvä että löysin tämän artikkelin. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Sain vahvistusta omalle kokemukselleni. Herkkyys on siitä jännä juttu, että en ole vielä tähän päivään mennessä oppinut töissä vaatimaan itselle sopivia toimintatapoja, olen jo 45 v. Se on varmasti sitä konfliktin pelkoa, ja leimatuksi tulemisen pelkoa. Lisäksi taipumuksen auttaa muita, pitää minut liian pitkään huonoissa työilmapiireissä ja olosuhteissa, kunnes itse uuvun. Minua läheltä seuranneet ystävät ovat sitä mieltä, että olen joutunut huonosti johdettuihin firmoihin. Mutta minkäs teet! Harjoittelu ja keinojen opettelu jatkuu!
VastaaPoistaHyvä Kirjoitus. Erityisherkät tarvitsevat psykologisesti turvallisen työyhteisön ja johtajan joka tietää erityisherkkyydestä eli on monimuotoisuuden johtamisen osaamista. Esihenkilöllä on velvollisuus huomioida työntekijän yksikölliset tarpeet ja erityisherkkyys on asia, joka tulee huomioida fyysisen työympäristön kuin psykososiaaliset työympäristöt. Työn mitoitus- ja suunnittelu tarkoittaa erityisherkkien kokonaisvaltaista hyviä työolojen turvaamista. Ja erityisherkkyys tulee nähdä voimavarana työelämässä.
VastaaPoista