Erityisherkkä ikääntyy. Keho ja mieli.

  Jäsenen blogikirjoitus:

Me erityisherkät olemme kokonaisvaltaisia. Mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Nämä tuntuvat joskus olevan aivan melkein yhtä. Paha mieli voi altistaa jopa flunssaan sairastumiselle tai jännitys saa vatsan sekaisin. Stressistä laukeaa migreeni. Näinhän se on usein kaikillakin ihmisillä.

Erityisherkän keho voi olla herkempi vastaanottamaan mielen muutoksia. Ikääntyessämme ainakin tällaiset tuntuu selvästi, aivan kuin ilmanpaine tai sään muutoksetkin. Sieltä ja täältä kolottaaa kun saderintama lähestyy. Reumaattiset kivut silloin myös pahenee ja pää voi olla outo ja sumuinen....

Erityisherkkä aistii ja kokee syvästi, virittyy ja ylivirittyy, väsyy. Ikääntyessä nämä ominaisuudet tuntuvat voimistuvan, ainakin niin olen itsessäni huomannut, ja muiltakin herkkiksiltä kuullut. Kun aistitietoa, ihmisten tunnetiloja ja huolia, ottaa vastaan paljon, tarvitsee paitsi mielelle lepoa, niin myös fyysistä palautumista. Mielen rasitukset kun väsyttävät fyysisestikin.

Moni erityisherkkä kantaa ihan ylimääräisiäkin huolia harteillaan. Niin minäkin. Huoli läheisistä, huoli maailman tilanteesta, huoli omasta terveydestäkin, syystäkin. Miten täs nyt vielä jaksaa, kun on tuota ja tuota kremppaakin, eikä ne parempaan mene. Huolestuneisuudelle on yleensä siis syynsä. Joskus on huolestunut ilman syytäkin. - Onko siitä tullut kuin toinen luonto? Jauhaa asioita loputtomiin. Surukin on voinut jäädä päälle, ja ilmenee sitten huolestuneisuutena.

Stressi aiheuttaa jatkuvaa huolestuneisuutta. Nähdään uhkia, sen sijaan että nähtäisiin mahdollisuuksia. Niin tuttua. Muuten, jotkut lääkkeetkin voivat lisätä huolestuneisuuden tunnetta. Siksi on hyvä selvittää, jos tällaista on huomannut, voiko lääkkeen vaihtaa toiseksi.

Hyvä on selvittää muutenkin, mikä on huoleni syy, ja voinko vaikuttaa ja jos, niin miten.

 Maailman ja yhteiskuntamme tilanne huolettaa meitä vastuuntuntoisia ja arvotietoisia erityisherkkiä. Kun on aikaa seurata uutisia enemmän, eläkkeellekin jäätyä, tuota huolten vuorta on helppo kasvattaa. Paljon onkin puhuttu yhdistyksemmekin piirissä, miten paljon niitä uutisia kannattaa seurata. Itse luen uutiset iltasella, en vielä aamulla. Aamulla kun on muutakin tekemistä ja voi aamun rauhoittaa muuhun ja päivään valmistautumiseen.

Mikä huolestuneisuudelle altistaa, jopa ahdistukselle ja masennukselle, on nuo usein juurikin iän myötäkin tulevat erilaiset sairaudet ja erityisesti kivut. Kun kipu on jokapäiväinen, no tietenkin silloin on hyvä tutkituttaa mitä se on, kipuhan on signaali jostakin. Mutta usein joudumme sitten myös elämään kivun kanssa, jokapäiväisesti. Se jos mikä vaikuttaa mieleen. Kipuunkin voi onneksi vielä jollain lailla vaikuttaa.

Kipu väsyttää, ja siksi lepoa tarvii enemmän ja silloin kannattaa levätä. Monesti se on näin varsinkin tules-vaivoissa; ensin lepo, sitten liike, ja viimesijaisesti tarvittaessa lääke. On olemassa monia tapoja liikkua: muiden kanssa, vedessä, kesällä auringossa puistossa, tai sitten etäjumppailla rauhassa kotona. Muiden kanssa liikkuminen on usein hauskaa, liikunta sujuu kuin vettä vain.

- Tässä tuleekin se, että vaikka olisi introverttikin, on muiden seurakin niin tosi tärkeää. Ei yksin voi hullutella kuin muiden kanssa:) Niin ehkä kissojen kanssa tai no mähän puhun jopa peikonlehdillenikin.. Mieli kohenee muiden seurassa, jos saa vielä nauraa yhdessä niin oi, kyllä se vaikuttaa niihin kropan raihnoihin melkein yhtä paljon kuin se jumppa. Ja kun keho voi paremmin, voi mielikin paremmin, ollaan hyvässä kierteessä silloin.
Mielen harjoituksilla; kohdata asioita, hyväksyä se mikä hyväksyä pitää ja vaikuttaa siihen mihin voi, voi kohdata kipuakin ratkaisukeskeisesti.  Pienet asiat usein merkitsevät. Myös pienet muutokset ruokavaliossa, kuten proteiinitasapainon löytäminen, usein lisäävät hyvinvointia.

Ks. harjoituksia rentoutumiseen esim. www.Mieli.fi Myös www.kivunhallintatalo.fi sivuilla löytyy ohjeita. Monia kursseja on tähän kivunhallintaan mielen kautta, katso myös sivuiltamme www.erityisherkat.fi yhteistyökumppaneidemme ja yritysjäsentemme järjestämiä kursseja.

 

Sanotaan usein näin, että kroppa vanhenee mut mieli pysyy nuorena. Tällä tarkoitetaan useinkin elämänhalua, nuorekasta tapaa ajatella, tällä tarkoitetaan että tunteet on ne samat kuin ennenkin. Ehkä.

Mutta ei meinaa toi kroppa pysyy perässä, eikä tapahtumien, omien/tuttavien lastenlasten, ja ajankin perässä, suree moni.

- Luopumaanhan sitä joutuu paljosta, jos monista läheisistäkin jo ja rakkaista lemmikeistä joskus, myös siitä mihin ennen pystyi ja enää ei.  Tässä tullaan meidän ominaisuuksiimme, jotka vie aina eteenpäin; luovuus, intuitio ja arvomaailmamme merkitys. Asioita voi käsitellä ja uutta voi löytää.

 

Ennenkaikkea vertaistuki niin krempoissa, surussa, luopumisessa, ja tässä erityisherkkyydessäkin on eliksiiri, mikä voitelee sielua ja hoitelee kipujamme. Auttaa hyppäämään oravanpyörästä mihin milloinkin ollaan jouduttu, niin kivahan se on hölkätä omassaan, mutta sitä parempi hypähtää sieltä pois ja rauhoittua hetkeksi. Myötätunto, sen saaminen ja antaminen, syvälle käyvät keskustelut pitävät meidät rohkeina ja itseämme arvostavina erityisherkkinä. 

Etsi ja löydä itsellesi sopiva hsp -vertaisryhmä, ks. www.erityisherkat.fi 

Monella paikkakunnalla on ryhmä tai ryhmiä, ellei, niin ainakin etäryhmään pääset eli netin kautta.

💙💙💙

Ehkä parasta vanhenemisessa, minun mielestäni ja paradoksaalista kyllä, on se, että ihan jo tuo kroppa, juurikin ne raihnat pahalaiset, pakottavat hiljentämään, hidastamaan. Ellei muuten ole vielä hidastanut. Kun hidastaa, huomaakin pienet yksityiskohdat taas paljon paremmin. Huomaa, aistii ja kokee enemmän ja syvemmin, vähemmällä. Ja sitä pysähtyy myös kuuntelemaan itseään, ja toista ihmistä. Löytää uutta. Ehkä jotakin ihan omaa, jota ei ennen ole ollutkaan? Läpi elämän voi löytää uutta niin itsessään kuin ympäristössään.

Lähden ulos puistoon ja istun penkille. Viereeni istahtaa pian toinenkin. 'Onpa ihana sää'.  - Niin on! Tämä loppukesä tai onko nyt jo syksy.. on ihan parasta aikaa!

Kohta rientävät sorsat kilpaa uiden kohti, kas onhan mulla noita pullanmuruja mukana. Taivaalla purjehtivat valkoiset pilvet. Pieni onni on läsnä, ja se riittää.

 

Merja Korpisaari 

HSP kokemusasiantuntija, keskusteluryhmän vetäjä  

   

Tehtävä:

 
Kirjoita ylös: Mikä Sinulla on tänään hyvin? Onko Sinulla aihetta olla kiitollinen jostakin, jos, niin mistä?
(Näin minä pysähdyn joskus, vaikka ei olekaan aina niin helppoa hypätä sieltä huolten oravanpyörästään.)

 
Voit jakaa ajatuksesi alla kommenttikentässä! 

Linkkejä:

www.kivunhallintatalo.fi  

www.vertaistalo.fi

www.mieli.fi

www.erityisherkat.fi
 

Aiemmat blogikirjoitukset erityisherkän ikääntymisestä:  

Erityisherkkä ikääntyy. 

Erityisherkkä ikääntyy. Elonsiivous.