Erityisherkkyys ja kilpailu

Jäsenen blogikirjoitus:

Historiassa kilpaileminen on osa selviytymistä. Mutta mitä se merkitsee nykypäivänä? Onko se välttämätöntä? Kilpailla voi niin urheilulajeissa, koulumenestyksessä kuin lautapeleissä. Se on työkalu itsensä kehittymiselle. Voiko ihminen menestyä ilman kilpailemista? Missä menee kilpailemisen raja? Miten erityisherkät toimivat kun tulee kilpailun paikka?  

Tässä blogissa tarkastelen kilpailemisen ja erityisherkkänä olemisen yhteyttä. Ne eivät yksinkertaisesti sovi yhteen.  Kilpaileminen näkyy kaikissa elämän osa-alueissa. Pidin aiemmin itseäni luovuttajana, mutta nyt totesin erityisherkkyyteni vaikuttavan kilpailunhalukkuuteeni. Bestikseni harrasti suunnistusta, ja lapsena seurasin jännittäen hänen suunnitusta mutten koskaan pyynnöistä huolimatta lähtenyt sitä kokeilemaan. Aikuisena kuitenkin esittelin innokkaana uuden harrastukseni, geokätköilyn samaiselle bestikselleni, joka ihmetteli, etteikö se olekin vähän sama juttu kuin suunnistus. Silloin tajusin.

Geokätköily on siis nykyaikaista aarteenetsintää, jossa haetaan toisten harrastajien piilottamia geokätköjä puhelimen, gps-laitteen tai kartan avulla. Sitä voi kaikenikäiset ja – kuntoilijat harrastaa ystävien kanssa tai yksin, ja mitä parasta – ilman kilpailua. Tosin kuin suunnistuksessa - geokätköjä siis voi kerätä kaikessa rauhassa yksin metsässä vaeltaen. 

Kun ymmärsin kaiken tuon – ettei minusta ole kilpailijaksi missään liikunnassa. Silloin löysin liikunnan ilon treenaamalla yksin kotona omaan tahtiin.  

Kuten alussa kirjoitin, kilpailu ei ole vain urheilemista ja liikkumista. Sitä on myös työelämässä. Työhaastatteluissa vapisin ja vastasin jotain muuta – aivan hölmöä – kuin mitä olisi pitänyt. Miten voin vakuuttaa työhaastattelijoille olevani paras tehtävään? Haaveilen aina urani etenemisestä ja salaa toivon että minulle tarjotaan paikkoja, uusia mahdollisuuksia ilman työhaastatteluja – silloin ei tarvitse kilpailla ja vakuuttaa olevani ammattitaitoinen, tehokas, paras valintaan. Silloin surullisena seuraan miten työtoverit osaavat esitellä ylpeänä taitojaan ja etenevät kovaa vauhtia urallaan. Minkäs teet!

Kolmas elämän osa-alue: ihmissuhteet! Elän sellaisessa vähemmistössä (vrt kyläyhteisö) että kaikki tuntevat toisensa enemmän vai vähemmän. Kuvittele tilanne, että kun joku vapautuu parisuhteestaan ja näet mahdollisen tulevan sielunkumppanisi – mutta edessäsi on rivi kilpailijoita, jotka ottavat esiin kaikki parhaansa puolensa. Et yksinkertaisesti mene todistelemaan, että olisit heitä sopivampi ehdokas. Annat tilaa muille ja menet pois samalla toivoen että sinut huomataan. Että olet riittävä sellaisenasi. Että joku kyllä huomaa sinut ja olet hänen arvoisensa.  

Aikasi tulee kyllä!💓  Luota Universiumiin.


Nimim. Erityisherkkä 

 

(Kuva: Pixabay)