Jäsenen blogikirjoitus
Tuleva kesäloma aiheuttaa ristiriitaisia tunnelmia. Toisaalta on ihanaa kun koulu ja päiväkoti on tauolla ja saa olla intensiivisesti lasten kanssa, mökkeillä, matkustella ja päästää hiukan irti arjen rutiineista. Mutta samaan aikaan jo pelkkä loman suunnitteleminen ja aikatauluttaminen saa pulssin nousemaan ja epävarmuuden iskemään: kuinka jaksan tämän kaiken, jääkö minulle aikaa lepoon ja palautumiseen?
Mökillä lähtö pakkaamisineen on joka kerta yhtä uuvuttavaa. Siinä vaiheessa kun auto starttaa kotipihasta olisin jo valmis muutaman päivän täysihoitolomalle yksin jossain uima-altaan reunalla!Onneksi olen oppinut tunnistamaan mikä palvelee omaa hyvinvointiani. Jos en saa pidettyä itsestäni huolta ja omia kierroksia jossain määrin kohtuullisina, joutuu siitä kärsimään perhe ja ehkä sukulaisetkin! Ja vaikka tunnen syyllisyyttä ja huonommuutta etten jaksa ”niin kuin muut”, on parempi hyväksyä asia ja huomioida se suunnitelmissa.
Tässä tapoja toimia, jotka ovat auttaneet minua ja perhettämme:
1. Pakattuani omia ja lasten matkatavaroita muutaman vuorokauden (valmistautuen Suomen vaihtuviin sää olosuhteisiin ja tehden sen erityisherkän huolellisuudella), olen lähettänyt muun perheen matkaan ilman minua ja tullut junalla perässä seuraavana päivänä. Selvitettyäni kumppanini kanssa mitä kaikkea (myös metatyötä) matkalle lähteminen vaatii, hän on suonut minulle ilomielin tämmöisen miniloman.
2. Perillä ollessa en osallistu kaikkeen. Joskus jään majapaikkaan lepäämään, kun muu perhe käy tutustumassa ympäristöön. Tämä ei ole aina helppoa, koska elämyshakuisena haluaisin olla mukana ja lapsetkin haluaisivat äidin mukaan.
3. Lomalla ollessamme pidämme suunnitelmat kohtuullisena. Joka paikkaan ei todellakaan tarvitse mennä. Lapsetkin nauttivat kun aikatauluissa on väljyyttä ja voi olla tekemättä mitään erityistä.
4. Myös kesällä voi käyttää lapsenhoitajaa.
5. Kun lapset ovat yökylässä mummolassa, me vanhemmat olemme vuokranneet Airbnb-asunnon, sen sijaan että asuisimme itsekin siellä mummolassa.
6. Lomillakaan emme tee kaikkia asioita koko perhe yhdessä, vaan välillä toinen vanhempi ottaa lapset vastuulleen.
Jokaisen perheen tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Toivon että me erityisherkät äidit uskallamme keksiä keinot, joilla loma tuntuu aidosti oman näköiseltä ja virkistävältä. Näin saamme kerättyä voimia ja jaksamme olla herkkiä ja vastaanottavia vanhempia kun arki alkaa.
Eeva-Kaisa Rönkä
Tämä on kirjoitussarjani kolmas kirjoitus, edelliset olivat:
Omaa aikaa erityisherkälle äidille
Erityisherkkä äiti ja lapsen tunteisiin reagoiminen
(Kuva: Pixabay)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti