Lentolasit

Jäsenen blogikirjoitus:

Lentolasit

Kuulin kaakatusta
talvi oli tulossa
hanhet kokoontumassa
Eivät jääneet empimään
päättivät lähteä läiskimään
Kestän huonosti vuodenaikaa pimeää
päätin lähteä mukaan
lentää Suomesta lämpimään.

Metsästysaika on alkamassa
joten Euroopan yllä voi tulla muutama hauli
pidetään lentokorkeus korkeana
niin vältytään osumilta
Huuteli lentoyhtiön edustaja
korkeilta tikkailta
samalla kun osallistujat paikoilleen ohjasi
ja lentolaseja jakeli.

Levätään siinä Nova Scotian tienoilla
ja pelataan jäätiköllä
erä jääkiekkoa
Onhan kaikilla mukana
maila ja kypärä
Tuohan on hyvä idea
ei tarvitse pelätä veritulppia
eikä käyttää kireitä tukisukkia.

Lennon aikana katsomme
elokuvana
Nils Holgerssonin seikkailuja
maailmalla
Ihanaa
Peukaloisen retket
tiedossa siis jännittävät hetket
se myös rentouttaa
ei tarvitse paniikissa
naapurin räpylää puristaa
eikä väkijuomilla
mieltä turruttaa
Noh ehkä kuitenkin
nautin gin tonicin
ehkä parikin
eihän se ole haitallista
kun ei lennä vastuullisessa
kärkijoukossa.

Gourmet-tyyliset on tarjoilut
ruohonkorret ja siemenet
kauniilla asettelulla
voikukanlehtilautasilla
Juomana toki
joku joki
jossa raikas vesi
ja mausteena mesi.

Tervetuloa lentoyhtiömme mukaan
Oikein hyvää matkaa,
Hanhiaura Oy toivottaa! 

Runo ja kuva: Tuija Laakso

Omasta kokemuksesta yhteiseksi iloksi – HSP-kokemusasiantuntijakoulutuksen antia

Jäsenen blogikirjoitus:

Kuva: Pixabay

Ensimmäinen HSP-kokemusasiantuntijakoulutus järjestettiin kokonaan verkossa, ajalla huhtikuusta syyskuuhun 2020. Koulutetut HSP-kokemusasiantuntijat käyvät kertomassa erityisherkkyydestä eri paikoissa ja/tai mm. kirjoittavat ja somettavat.

Oli ilo olla mukana tässä koulutuksessa. Opin lisää HSP-ominaisuuskimpusta; erityisherkkyydestä, sain kuulla uusinta tutkimustietoa aiheesta ja sain ymmärrystä keskenään erilaisista erityisherkistä.

Tutustuimme omaan historiaamme narratiivisen lähestymistavan avulla. Monella meistä kun on uskomuksia omasta itsestämme, sellaisia ajatuksia ja mukatietoa, mitä on opittu: ”Sinähän olet niin ujo.. ja yliherkkä. Sinähän olet sellainen haaveilija...”. Tai jotakin muuta, ennen kaikkea usein kielteisiä ominaisuuksia. Näitä on varmaan kaikilla.

Kun mietimme, mistä nämä olettamukset ovat syntyneet ja käymme läpi historiaamme, alamme huomata, että meissä on paljon enemmänkin kuin nämä meihin iskostetut leimat. Syrjäänvetäytyvä voi löytää sosiaalisuuttaan, ekstrovertti hyväksyä olemassa olevia introverttipiirteitään.

Omaa historiaansa voi kirjoittaa pala palalta. Ja sanoilla on suuri merkitys. Ne voivat koota meitä, rakentaa ja eheyttää.

Kun kirjoittaa tai muuten avaa omaa kertomustaan, se, kertomus voi osoittautua monipuoliseksi ja monipolviseksi ja toisaalta siitä voi löytyä se johtotähti, joka sitten kirkastaa ymmärrystä omasta elämästä. Asioita voi myös muuttua, kun oppii tuntemaan itseään paremmin. Itsetuntemuksesta syntyy taito myös ilmaista itseään.


Kun herkkyys löytyy

HSP eli erityisherkkä löytää usein herkkyysominaisuutensa vasta aikuisena tai vielä myöhäisemmälläkin iällä. Ja parempihan vaikka myöhään! Löytäminen on usein hyvin merkittävää. Menneisyytensä voikin nähdä ihan uudessa valossa. ”Ai sen vuoksi aina olin koulussa niin syrjässä, voi nyt ymmärrän senkin, miten tykkäsin aina olla yksin ja leikkiä ja lukea yksin… Ymmärrän miten sattui kun jollekulle sanottiin pahasti. Ja niin, en olekaan heikko, vaan olen herkkä ja voin olla hyvinkin vahva, itse asiassa olen tiennytkin sen jo.” 

Herkkisominaisuudet ovat loppuviimeksi kaikki hyviä; kokea voimakkaasti, tuntea vahvasti, käsitellä asioita syvällisemmin. Tätähän kaikkikin haluaisivat! Se ylivirittyminenkin on hyvä elämää suojeleva ominaisuus, kertoohan se, että nyt on aika levähtää.

Erityisherkkyyden piirteet DOES-mallin mukaan 

 Kun erityisherkkä ymmärtää oman erityisherkkyytensä, siitä avautuu paljon. Usein hän haluaa kertoa asiasta myös muille ja auttaa muita ymmärtämään erityisherkkyysominaisuuksia itsessään, hyväksymään ne ja huomaamaan niiden antamat voimavarat.

"Minun tarvitsee vain kävellä metsässä tai puistossa ja minulla on kaikki.. ilon tunne täyttää sydämeni piripintaan, kun ystävä voi hyvin.. asioiden perinpohjainen tutkiminen tuo suurta tyydytystä."

Tarinat yhdistävät

Koulutuksen aikana saimme kuulla monipuolisia, keskenään erilaisia moninaisia herkkyystarinoita.
Koulutus pidettiin etänä Zoomin kautta, joten saimme kertoa tarinammekin kuvaruudun kautta.

Koulutuksessa oli runsaasti tiedollista antia ja opimme paljon uutta, mutta myös asioiden ilmaisemista ja ylipäätään sanomista ääneen.

Yhdeksi koulutuksen tärkeimmistä asioista nousevat ryhmäkeskustelut, joita kävimme Zoomin ryhmähuoneissa. Keskustelimme eri kokoonpanoilla, ja jotkut keskustelut jäivät aivan erityisesti mieleen. Ilman näitä keskusteluja ei koulutus olisi ollut ollenkaan sitä, mitä se nyt oli. Vertainen opettaa ja tukee vertaista omalla tarinallaan, ajatuksillaan ja jo olemassaolollaankin! Oli hyvä kokea sekin, että tunteet ja herkkyys voivat välittyä ruudunkin kautta.

Kokemusasiantuntijat lähtevät liikkeelle: joku puhumaan, toinen ryhmää keräämään, kolmas kirjoittamaan vaikkapa tähän meidän Rohkeasti herkkä -blogiimme. :) Tähän muuten jokaisen HSP Suomi ry:n jäsenen kirjoitukset ovat tervetulleita!


Kiitos koulutuksesta Elina, Emilia ja vierailevat kouluttajat sekä kaikki te herkät, viisaat kokemusasiantuntijakollegat!



Merja Korpisaari



P.S. Jos haluat osallistua kokemusasiantuntijakoulutukseen, seuraa Voimaryhmät-hankkeen sivuja. 

 

Moninaisuuteen kytkeytyvä persoonallisuus – erityisherkän kokemukset työssä

Asiantuntijan blogikirjoitus

"Tuntuu siltä, ettei sitä haluta edes tunnistaa” on erään tutkimuskyselyyn osallistuneen henkilön kmmentti juuri julkaistussa erityisherkkyyttä käsittelevässä tieteellisessä artikkelissa. Ollilan & Kujalan artikkeli ”Moninaisuus työelämässä ja johtamisessa – erityisherkät persoonat työssä” löytyy Hallinnon Tutkimus -lehdestä 2/2020. Artikkeli perustuu tutkimukseen, joka toteutettiin HSP Suomi ry:n (ent. HSP - Suomen erityisherkät ry:n) jäsenille syksyllä 2018. Kyselyssä haettiin erityisherkäksi itsensä tunnistavien henkilöiden kokemuksia työelämästä liittyen erityisherkkyyden näkyvyyteen ja tunnistettavuuteen työssä, henkilöiden vahvuuksiin ja uhkiin erityisherkkänä yksilönä sekä johtamiseen myös erityisherkän johtajan näkökulmasta.

Lähde: Freeimages.com

Moninaisuudella on tärkeä paikka työelämässä

Moninaisuuden oivaltaminen ja ymmärtäminen on huomion arvoinen asia, koska työyhteisöissä työskentelee hyvin erilaisia persoonallisuuksia. Erityisherkkyys on yksi ihmisen kokemuksellisuuteen perustuva ominaisuus, kuten myös introverttius, ekstroverttius ja ambiverttiuskin. Erilaisuus nähdään usein negatiivisena asiana, vaikka positiivisesta näkökulmasta katsottuna se tarkoittaa moninaisuutta. Tämä käsite puolestaan tulee ymmärtää rikkautena ja voimavarana, joka mahdollistaa entistä näkyvämmän ja monipuolisemman persoonallisen luovuuden. Se rakentuu monenlaisista yksilöiden osaamisista ja tietotaidoista, jotka jäävät usein piiloon, vaikka työelämän tuottavuudelle ja tehokkuudelle niistä olisi valtaisa hyöty. Moninaisuuden tiedostaminen, tunnistaminen ja arvostaminen liittyvät asenteisiin ja myös organisaation arvoihin. Näihin arvoihin kuuluvat luovuus ja työyhteisön innovointi. Työympäristön kehittäminen arvojen suuntaan tarkoittaa, että ollaan joustavia kohtaamaan moninaisuuteen liittyvät tarpeet ja edut, joilla sitten motivoituminen ja palkitsevuus työssä mahdollistetaan. Itseohjautuvuus antaa mahdollisuuksia järjestellä omaa työtä, jolloin motivaatio ja innovatiivisuus kohoavat huippuunsa. Näin ollen samassa yhteydessä autonomisella itsejohtajuudella yksilö voi vaikuttaa sekä omiin tapoihinsa tehdä työtä että yhteisiin valintoihin ja toimintaan työyhteisössään. Joka tapauksessa työn tekemisen tulee olla mielekästä ja mielekkyyttä työhön saadaan sillä, että jokainen voi tehdä itseään kiinnostavaa työtä, hyödyntää vahvuuksiaan, tehdä työnsä hyvin ja saada arvostusta.

Moninaisuuden johtaminen työyhteisöissä tarkoittaa sensitiivisyyden lisäämistä ja vuorovaikutuksen kehittämistä, jolloin organisaatioiden kulttuuria johtamiskäytäntöineen tulee muuttaa ja päivittää. Johtajan omat henkilökohtaiset asenteet ja ennakkoluulot voivat toimia esteinä erilaisuuden hyväksymiselle ja sen hyödyntämiselle. Siksi hänen onkin oltava tilanteen tasalla ja tiedettävä, miten erilaisia ihmisiä johdetaan luottamuksellisuus huomioiden. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta, yhteistyötä vahvistavaa ilmapiiriä ja mahdollistavaa johtamista. Autoritaarisesta ja narsistisia piirteitä omaavasta johtamisesta, jossa oman edun tavoittelu on keskeistä, tulee päästä eroon, koska sellainen johtaminen voi vahingoittaa koko työyhteisöä ja organisaatiota. Johtamisosaamisen kehittämisessä johtaja tarvitsee organisaation ja työyhteisön jäsenten tukea sekä työnohjauksellista ja koulutuksellista vahvistamista. 

Keskeisiä huomioita

Työelämässä ei tunnisteta eikä huomioida erityisherkkyyttä. Toisaalta sitä ei välttämättä uskalleta edes tuoda esiin. Erityisen tärkeää onkin tiedon lisääminen erityisherkkyydestä, samoin kuin moninaisuuteen kytkeytyvän persoonallisuuden kokemuksellisuuden ymmärtäminen, hyväksyminen ja näkyväksi tekeminen. Erityisherkkien persoonien tunnollisuus, luovuus ja tarkka huomiointikyky samoin kuin intuitioherkkyys, kehittämishalukkuus ja vahva empatiakyky tulee kääntää työyhteisön ja koko organisaation voimavaraksi. Tämä edellyttääkin juuri yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä oman työn toteuttamiseen vahvemmin.

Melu, rauhaton työympäristö ja informaatiotulva kuormittavat erityisherkkää persoonaa, joten organisaatiossa tarvitaan työtilajärjestelyjä, jotka sopivat erilaisille yksilöille. Tarvitaan rauhallisia, keskittymistä ja pohdintaa edistäviä tiloja, jolloin avokonttorityyliset ratkaisut eivät ole välttämättä parhaita mahdollisia toteutuksia pelkästään. Erityisherkät persoonat aistivat muiden työyhteisön jäsenten tunnetiloja herkästi, mikä aiheuttaa myötätuntouupumusta ja intuitioherkkä henkilö helposti myös kuormittuu työyhteisön huonosta ilmapiiristä ja konflikteista. Kireä työilmapiiri ja väljyyden sekä keskittymisrauhan puute ovat aina uhka työhyvinvoinnille erityisesti, kun työyhteisön ongelmat havaitaan jo intuitiivisella tarkkuudella. Ristiriidat tuleekin käsitellä avoimesti keskustellen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät ehdi paisua mittaamattoman suuriksi ja hallitsemattomiksi.

Organisaatioiden ja työyhteisöjen johtajat eivät tunnista riittävästi moninaisuuteen kytkeytyvää persoonallisuutta. Arvostuksen puuttuessa moninaisuutta ja erityisherkkyyttä ei nähdä työyhteisön voimavarana. Useimmiten työssä ja jo rekrytointivaiheessa suositaan ulospäin suuntautuvaa ekstroverttiä enemmän kuin hiljaista introverttia, vaikkakin erityisherkkä persoona voi toki kuulua olemukseltaan jompaankumpaan kategoriaan. Joka tapauksessa hyvään johtamiseen kuuluu yksilöiden kuunteleminen, ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Ei todellakaan haittaa empatian ja tunneälyn vahvistaminen johtamisessa. Johtamiskoulutuksiin tuleekin lisätä tietoa erityisherkkyydestä ja moninaisuuden johtamisesta.

Jos johtaja itse on erityisherkkä, on hän empatiakykyinen ja aistii työyhteisön ilmapiirin eri sävyjä voimakkaasti. Hän on usein hyvin järjestelmällinen viedessään asioita työyhteisössä eteenpäin. Vahva empatiakyky antaa aina lisäarvoa työyhteisön ja organisaation työhyvinvoinnin säilyttämiseen. Intuitioherkkänä erityisherkkä johtaja tarvitsee aina oman esimiehensä ja työyhteisön tuen, kuten myös kollegoiden vertaistukea ja työnohjauksellista toimintaa.

Moninaisuuteen kytkeytyvän erityisherkkyyden kuin myös muidenkin persoonallisuudenpiirteiden tiedostaminen ja huomioiminen on ensiarvoista, kun kehitämme työyhteisöjämme ja organisaatioitamme hyväksymään erilaisuus ja ymmärtämään sen välttämättömyys. Tutkimuskyselyyn osallistuneen kommentti ”se, että joutuu koko ajan peittelemään, tsemppaamaan, olemaan erilainen kuin oikeasti on, kuluttaa psyykettä ja on stressaavaa” antaa kuvan siitä ikävästä tunnekokemuksesta, jota työelämässä tulee ehkäistä. Kun erilaisuutta kunnioitetaan ja se otetaan käyttöön, voidaan tukea työilmapiirin terveellisyyttä ja vahvistaa työn mielekkyyden kokemuksia sekä samalla ehkäistä työuupumusta. Moninaisuuteen kytkeytyvä erityisherkkyys on työelämän voimavara, josta tulee oppia iloitsemaan.

Blogikirjoitukseni perustuu Kollega-verkkolehdessä julkaistuun artikkeliimme.


Seija Ollila
Dosentti, HTT
https://soconsulting.fi

 

 

 

 

 

 

 

Erityisherkkä, hiljenny itsesi äärelle ja ota elämäsi haltuun

Kuva: Unsplash.com

Jäsenen blogikirjoitus:

 

Tuntuuko sinusta, että elämä on yhtä selviytymistaistelua? Ettet pääse eteenpäin niissä asioissa, joissa haluaisit? Että mielikuva elämästäsi on aivan erilainen kuin todellisuus?


Erityisherkkinä olemme kaikin puolin vaarassa kuormittua ja stressaantua, jos emme opi ymmärtämään herkkyyttämme. Silloin, kun emme ymmärrä tai tunne itseämme, toimimme tietämättä miksi. Toimimme alitajuisten uskomusten ohjaamina. Nämä uskomukset muodostuvat suurimmaksi osaksi lapsuudessamme. Noin 8-vuotiaaksi asti olemme kykenemättömiä kyseenalaistamaan mitään, mitä esimerkiksi vanhempamme, opettajat tai sukulaiset meille sanovat. Myös se, miten ihmiset ympärillämme käyttäytyvät toisiaan kohtaan tai erilaisissa tilanteissa vaikuttaa meihin. Ja koska erityisherkkyys on synnynnäinen piirre, olemme jo lapsina entistä alttiimpia muodostamaan näitä uskomuksia, koska olemme herkempiä huomaamaan ja aistimaan asioita.

Miten uskomukset vaikuttavat meihin

Huomaatko elämässäsi toistuvia teemoja, tapahtumia tai asioita, joihin tunnut vain ajautuvan kerta toisensa jälkeen? Huomaatko ajattelevasi "miten minulle aina käy näin"? Uskomukset piilevät alitajunnassamme ja vaikuttavat siihen, miten ajattelemme. Ja nämä ajatukset ohjaavat meitä. Mielessämme pyörii noin 60 000 ajatusta päivittäin, ja jopa 95 % niistä toistuu samoina päivästä toiseen. Mielellämme on suunnaton voima, mutta vain kun olemme itse ohjaksissa. Jos emme tiedosta ajatteluamme tai osaa vaikuttaa siihen, uskomukset vievät ja me vikisemme. Emme voi muuttaa mitään, mitä emme tiedä.

Erityisherkkä, hiljenny itsesi äärelle ja ota elämäsi haltuun

Me erityisherkät ajattelemme loputtomasti. Sisäinen puheemme on paljon rikkaampaa kuin  ulospäin ilmaisemme. Varsinkin, jos emme ole tulleet sinuiksi itsemme kanssa ja arkailemme asioidemme julkituontia. Loputon ajatusten virta ja rentoutumisen vaikeus ovat vaarallinen yhdistelmä. Olemme muutenkin helposti kuormittuvia ja jos emme edes vapaa-ajalla saa hiljennettyä mieltämme, on uupumisen riski suuri.

Miten hiljentää mieli, muokata ajatuksia rakentavampaan suuntaan ja vaikuttaa positiivisesti elämäämme erityisherkkinä?

1. Ensimmäinen askel on itsetuntemus. Mitä syvemmin me opimme tuntemaan itsemme, tiedostamaan piirteemme ja ominaisuutemme ja tunnistamaan toistuvat ajatuskehämme, sitä helpompi on tehdä muutoksia. Huomioi, mitkä toistuvat ajatukset johtavat toimintaasi. Oletko stressaantunut heti aamulla herättyäsi? Huomaatko kehosi jännittyvän ja mielesi pyörittävän kaikkea, mikä voi mennä pieleen päivän aikana? Tässä kohtaa voit pysäyttää kierteen, hengittää syvään, laittaa silmät kiinni ja aloittaa uudestaan. Tunnista, mikä jännityksen aiheuttaa ja päästä siitä irti.

2. Toinen askel on menneistä irti päästäminen. Kauna, katkeruus ja katumus ovat suurimpia asioita, jotka pitävät meidät kiinni negatiivisessa ajatuskehässä. On vaikea nähdä hyvät asiat tässä hetkessä tai mennä vapaana eteenpäin, jos samalla kantaa katkeruuden taakkaa mukanaan. Menneiden tapahtumien käsittely on tärkeää, mutta siinä on hyvä pitää mielessä, että on eri asia jäädä vatvomaan asioita kuin käsitellä ne, vapautua ja päästää irti. Sitten kun pystyt antamaan anteeksi, hyväksymään menneet ja jatkamaan vapaammin eteenpäin, tiedät, että iso osa rajoittavista uskomuksista on käsitelty.

3. Harjoittelu. Hiljentymistä ja rentoutumista voi harjoitella ihan niin kuin mitä tahansa muutakin asiaa. Kun ottaa tietoisesti aikaa esimerkiksi meditaatiolle, metsässä samoilulle (ilman kännykkää) tai luoville asioille - piirtämiselle, maalaamiselle, kirjoittamiselle - alkaa se todellinen sisäinen ääni kuulua jatkuvan ajatusten oravanpyörän sijasta.

Ja tästä pääsemmekin siihen, mikä herkkyydessä on ehkä kaikista parasta. Meidän on helppo löytää oma sisäinen viisautemme, yhteys johonkin suurempaan, intuitio ja oma voimamme. Se on meissä sisäsyntyistä, ja tästä erityisherkkyyden oppiäiti Elaine N. Aronkin puhuu kirjoissaan paljon. Henkisyys, viisaus ja luovuus ovat erityisherkille luontaisia asioita. Meidän länsimaissa elävien, kuormittuneiden ja stressin kourissa itsensä unohtaneiden herkkien on vain tehtävä muutos omissa ajatuksissamme, alettava tietoisesti kehittää itseämme ja uskoa omaan arvokkuuteemme. Siten meillä on mahdollisuus löytää ne lahjat, joita herkkyydellä on meille tarjota.

Joten mitä jos aloittaisit jo tänään? Ota pieni hetki itsellesi, rauhassa, hiljaisuudessa. Istu vain silmät kiinni, hengittele sisään.. ja ulos… ja anna ajatusten virrata, kiinnittymättä mihinkään. Rentoudu ja nautiskele siitä, ettei tarvitse ajatella, ei tarvitse pitää kaikkia palloja ilmassa, kontrolloida ja murehtia. Ole vain, läsnä ja hiljaa itsessäsi. Anna itsellesi lupa tähän rentouden tunteeseen, joka päivä tästä eteenpäin. Luota siihen, että voit herkkyytesi avulla alkaa elää parasta elämääsi, tänään.

Tiia Ojala

Kirjoittaja on valmentaja ja business coach kohderyhmänään erityisherkät, jotka haluavat kääntää herkkyyden vahvuudeksi ja menestyä elämässä. Hän on itse erityisherkkä, ja tieto siitä muutti koko hänen elämänsä paremmaksi. https://instagram.com/lupaunelmillevalmennus

Totuuden ja todellisuuden moninaisuus

   Jäsenen blogikirjoitus: 

Alkuun hymyn merkityksestä: Miten kaunista on kun kaksi ihmistä kohtaa toisensa ja he hymyilevät toisilleen. Olen tullut nähdyksi, mutta olen myös itse nähnyt toisen. Mikä autuas ja voimauttava havainto erityisherkälle. Herkälle, joka vasta runsaan vuoden ajan on tiedostanut oman herkkyytensä ja on siitä sekä iloinen että hämillään. Tälle tämän päivän todellisuudelleni antaa buustia mm. hollantilaisen kirjailijan Rutger Bregmanin tietokirja "Hyvän historia, Ihmiskunta uudessa valossa" (suom. Mari Janatuinen; Atena Kirja). Se  visioi, miten ”heti kun me uskomme, että useimmat ihmiset ovat kunnollisia, kaikki muuttuu”. Tästä enemmän Helsingin Sanomien haastattelussa (su 30.8.2020 Jussi Ahlroth, HS, C3): Luottamus on ihmislajin nousun ja historian tärkein voima, uskoo Rutger Bregman. 

Toinen lähiajan merkityksellinen kohtaantuminen tapahtui verkon välityksellä kun sain osallistua ma 31.8.2020 ensimmäiseen Helena Ranta forumiin 2020 Totuus, ihmisoikeudet ja kärsimyksen vähentäminen , jossa isohko joukko akateemisia sekä kenttätason asiantuntijoita professori Helena Rannan lisäksi käsittelivät taakkasiirtymää ja anteeksiantoa: esim. vuoden 1918 tapahtumat Suomessa, saamelaisten pakkosuomalaistamiset, kiusaaminen Suomen kouluissa sekä tyttöjen asema Koillis-Nigeriassa. Puhuttiin traumoista ja traumojen purkukeinoista; mm. anteeksiannosta ja -pyytämisestä sekä totuudellisesta muistamisesta, meneillään olevasta totuus- ja sovintokomissiohankkeesta, Verso -sovitteluohjelmasta ja kuntouttavasta hoidosta pakolaisille.

Käsiteltiin myös sitä, miten pitäisi tuoda esiin enemmän historian opetuksessa syrjinnän historiaa (yleensä esiintyy vähemmistöjä kohtaan), häpeää, väkivaltaa sekä taakkasiirtymiä jotka usein ilmenee sekä yksilötason että kansakunnan hiljaisuutena. Kuitenkin toivoa on sillä muutos on mahdollinen, kun tunnistamme, tiedostamme ja toimimme. Siitä yhtenä hyvänä esimerkkinä monista arvokasta työtä tekevistä on oikeushammaslääkäri Helena Rannan monitahoinen toiminta. Kun häneltä kysyttiin, miksi tutkia kuolleita, hän vastasi,  että siten voimme auttaa eläviä sulkemaan oven menneisyyteen ja rakentamaan omaa yhteiskuntaa.

Moninaisuus ilmenee eri tasoilla; erilaiset yksilöt, yhteisöt ja yhteiskunnat – mm. sukupuoli- ja seksuaalisuus (sisäinen erilaisuus), vähemmistöt (yhteisöt tai yhteiskunnat) ja erilaiset persoonallisuudet ja temperamentit (identiteetit ja roolit). Kaikilla tasoilla on tavoite ja tarve osallistua ilman syrjintää sekä halu turvallisiin ja myönteisiin kohtaamisiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat yleensä mahdollisuuden niihin, mutta kulunut koronakevät on aika tehokkaasti estänyt tai ainakin hankaloittanut meitä nauttimasta niistä. Kevään ja kesän kotoiluissa olemme kuitenkin lisänneet kaikenlaista tekemistä ja ehkä taiteilleet myös itse tai hakeneet ja luoneet erilaisia uusia muotoja päästä niiden äärelle, sillä sekä ammattilaiset että amatöörit tarvitsevat osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Yksilötasolla on tärkeää, että ihmissuhteissa luottamus ja rakentava vuorovaikutus sekä turvallisen ilmapiirin vaaliminen onnistuu. Kerro, kuuntele, kysy, tarkistele asioita eri näkökulmista ja ota opiksi. Muista, että kun saa olla aito itsensä, voi hyvin. Kouluyhteisöissä on voitu jo vuosia hyödyntää vertaissovittelu (Verso)-ohjelmaa, jolla toteutetaan myönteinen konfliktinhallintaprosessi. Sovittelumenettelyä on viety myös työpaikoille. Lisäksi työpaikoille on kehitetty maksutta ja joko yksin tai työnantajan edustajan kanssa käytettävä  Kuormitusvaaka-arviointityökalu, jossa tarkastellaan ennakoiden ja luottamuksella työntekijän kuormituksen ja voimavarojen tasapainotilaa, kohdennetaan tarvittaessa toimenpiteitä oikeisiin asioihin sekä seurataan, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet.

Nämä edellä ovat vain esimerkkejä erilaisista keinoista ja tavoista tehdä mahdolliseksi kuulluksi tuleminen ja siten eheytyminen. Pidetään huolta jatkossakin moninaisen totuuden ja todellisuuden tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Siitä myös me erityisherkät omanlaisenamme vähemmistönä hyödymme.

Merja Leppänen

Herkästi käsillä tehden

Kuva: Pixabay

  Jäsenen blogikirjoitus:


Maailma on minulle avoin, koska käsiini sopivat sivellin, virkkuukoukku, tuftausneula, mosaiikkisakset ja kankaanpainoseula.
Entisestään se avartuu, kun herkkyyteni saa nämä työvälineet heijastamaan omaa sisäistä kokemustani. Voin maalata ja luoda käsin maailmoja, jotka kuvastavat sisimpääni. Niissä näkyvät herkkyys ja kauneus,sekä se, kuinka nämä kaksi ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Luon uutta, mutta kunnioitan vanhaa, mikä minussa ilmaisee viisautta ja ymmärrystä uusien kokemusten synnyttämiseen. 

Nautin herkkyydestäni käsityöntekijänä; se  rikastuttaa mielikuvitustani ja saa minut heittäytymään uusiin seikkailuihin elämässäni ja luomisprosesseissani. Iloitsen siitä, että tunnemaailmani on herkkä ja reagoi vahvasti asioihin. Tämä tunnemaailman herkkyys saa minut nousemaan kuin linnunpoikanen ensimmäiseen lentoonsa ja hapuilemaan omia nuoria siipiään vasten ilmavirtaa. Kannatteleeko visioni, entä voiko herkkyyden varaan heittäytyä? Uskallanko tuoda näkyväksi sitä, mitä kannan sisälläni? Riittääkö rohkeus olemaan rehellinen omalle äänelle ja ilmaisukyvylle?

Nautin käsillä tekemisestä, ja visuaalinen ilmaisu on minulle merkityksellistä. Se on oikeastaan  sellainen olemisen taso, jonka tiedän vaikuttavan koko hyvinvointiini: virvoittavan, rakentavan ja luovan minussa uutta. Kädentaidot ja visuaalinen ilmaisu ovat suuria intohimojani. Haluan molemmissa kehittyä jatkuvasti. Iloitsen syksyllä luvassa olevista kursseista ja odotan innolla, että pääsen toteuttamaan niissä uusilla tekniikoilla ilmaisuani, joka hakee vielä muotoaan kovasti. Olen erityisherkkä käsityöntekijä, joka nauttii omasta sisäisen maailman rikkaudesta ja siitä, kuinka se pursuaa runsaudessaan milloin mihinkin: kankaisiin, mosaiikkitöihin, kollaaseihin.

Kaikki asiat eivät ole tietenkään kaikkia varten. Uskoisin kuitenkin, että erityisherkissä on paljon ihmisiä, jotka nauttivat tai voisivat nauttia käsitöiden tekemisestä. Käsitöissä yhdistyy niin paljon asioita, jotka ovat erityisherkkiin piirteisiin sopivia. Ideointi (sisäisen maailman merkitys),
materiaalien tunnustelu (aistit) ja itse tekoprosessi (tarkka havainnointi). Voisin ajatella, että monesta erityisherkästä olisi ihana hypistellä valmistuvaa neuletta sormissaan, tehdä virkkuukoukulla kaunista pintaa tai saada nauttia mosaiikkityön palapelin palasten asettelusta paikoilleen. Parhaimmassa tapauksessa käsityöntekijä saa synnyttää ja rakentaa maailmaa, joka on lähtöisin omasta sisimmästä. Silloin tekeminen tapahtuu nautinnollisessa flow-tilassa, jossa voi koko ajan ja jatkuvasti nauttia oman kädenjälkensä hedelmistä.

Luulen, että etenkin erityisherkän ihmisen on helppoa samaistua näihin tunteisiin, joita kuvasin yllä. Ylipäänsä taiteet ja ilmaiseminen tuntuvat avautuvan tunne-elämältään erityisherkille vahvasti niin vastaanottajana kuin tekijänäkin. Meillä sisäinen maailma avautuu tunneherkkyyden tähden rikkaana, ja siitä on helppo ammentaa viisautta ja visiota luovuuteen, sen tekemiseen tai vastaanottamiseen.

Iloitsen herkkyydestäni joka päivä, mutta erityisesti iloitsen siitä silloin, kun käteni hamuilee sivellintä, virkkuukoukkua, tuftausneulaa mosaiikkisaksia, kankaanpainoseulaa…

Inspiroivaa syksyä kaikille toivottaa,
Siina