Erityisherkkänä kriisin keskellä

Hallintopäällikön blogikirjoitus

Poikkeustilanne kasvattaa henkistä painetta

Poikkeustilanne herättää meissä kaikissa huolta omasta, läheisten ja tuttavien terveydentilasta. Myös laajempi sosiaalinen ja maailmanlaajuinen kärsimys voi ahdistaa. Poikkeustilasta seuraa myös vääjäämättömästi muita seurannaisvaikutuksia, kuten vaikkapa työttömyyttä, yrityksien taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja sekä kasvavaa kuormitusta valtion taloudelle.

Lisäksi perheiden sisällä tilanteet voivat kiristyä: lapset ja aikuiset ovat päivästä toiseen kotona ja turhautuvat tekemisen puutteeseen tai siihen, ettei mitään voi tehdä kunnolla, koska keskeytyksiä tulee jatkuvasti. Ne aikuiset, joilla on töitä, joutuvat sopeutumaan nopeasti digitaalisuuden mukanaan tuomiin uusiin oppimishaasteisiin samalla kun hoitavat perheen ruokataloutta, etäopetusta tai pienten lasten hoitorutiineja.

Niissä perheissä, joissa tilanne on muutenkin haavoittuvainen esimerkiksi riippuvuusongelmien, sairauden tai taloudellisten huolien vuoksi, kriisiytymisen uhka kasvaa kaikkein eniten. Toisaalta yksin asuvilla ihmisillä sosiaalinen eristäytyminen alkaa tuntua ¨luissa ja ytimissä¨. Etätreffit tietokoneen välityksellä eivät vastaa todellista toisen ihmisen kasvokkain kohtaamista.

Miksi herkkä stressaantuu helpommin kuin muut?

Erityisherkkyys on perinnöllinen temperamenttipiirre, jota esiintyy noin joka viidennellä  suomalaisella. Herkkä ihminen voi stressaantua nykyisestä tilanteesta erityisen paljon esimerkiksi seuraavista syistä:

1. Herkkyyteen liittyy usein voimakas tunne-elämä ja empatiakyky. Tästä seuraa taipumus ahdistumiseen tai liikaan murehtimiseen niin omien rakkaiden kuin monien muidenkin puolesta. Kun herkkä ihminen tunnistaa muiden ihmisten ahdistuneisuuden ja hädän, hän alkaa kuormittaa sillä helposti itseään oman huolensa lisäksi.

2. Herkkä ihminen vaistoaa pienetkin vivahteet. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa herkät ihmiset huomaavat muiden peitellynkin stressin ja huolen. Herkät myös helposti ylihuolehtivat muiden ihmisten tarpeista pienimpiäkin yksityiskohtia myöten ja rasittavat tällä itseään lisää.

3. Herkän ihmisen keho on luonnostaan stressiherkempi. Hermosto ja hormonit hälyttävät uhkatilanteista usein ilman todellista syytäkin – usein jo tavallinen arkielämä muodostaa erityisherkälle kroonista stressiä. Kun tähän lisää kasvavat työ- tai kotipaineet poikkeustilanteessa (ilman mahdollisuutta omaan rauhaan),voi tämä olla jo yksinkertaisesti aivan liikaa erityisherkälle.

4. Herkkä ihminen on syvällinen pohtija. Tästä seuraa myös taipumus uhkakuvien luomiseen omalla ajattelulla. Kun hän alkaa murehtia koko maailman tuskaa tai sitä, kuinka hän itse voisi pelastaa muita ihmisiä, tai sitä, miten vaarallinen tilanne on hänen rakkailleen, ahdistus, huoli ja stressi kasvavat lisää.

Kuinka herkkä voi ilmentää vahvuutta kuormituksen alla?

Herkkyys voi myös auttaa selviytymään kriisitilanteista – jopa erityisen hyvin. Erityisherkkä ihminen, jolla on hyvä itsetuntemus, voi olla tosielämän lahjakas selviytyjä:

- Herkkää motivoi auttaminen. Muiden ihmisten hätä ja tarpeiden vaistoaminen voi saada herkän keksimään vaikkapa uuden tavan auttaa naapureita tai heikommassa asemassa olevia.

- Herkät ovat kekseliäitä ongelmanratkaisijoita. Herkät lukevat usein pieniä merkkejä, joita muut eivät huomaa. Lisäksi herkillä on syvällinen kyky käsitellä informaatiota ja yhdistellä sitä luovilla tavoilla. Tästä voi syntyä loistoratkaisuja ongelmiin, joita muut pitävät mahdottomina.

- Herkät ihmiset ovat usein luovia. He löytävät kauneutta sieltä, missä muut eivät sitä huomaa. Tekstit, musiikki, kuvat, käsityöt voivat tuoda lohdutusta ja iloa huolien keskellä painiville muille ihmisille. Samalla luovuus auttaa myös herkkää itseään.

- Herkissä ihmisissä on lempeää voimaa. Tasapainoinen, itsensä tunteva ja itsestään huolta pitävä herkkä on empaattinen, joustava ja kekseliäs arjen sankari.

Poikkeustilanteissa itsensä tunteva erityisherkkä voi olla yhteisönsä kantava voima!


Lisätietoa herkkyydestä löydät täältä:

HSP –Suomen erityisherkät ry:n verkkosivut: www.erityisherkat.fi
HSP Voimaryhmät -hankkeen verkkosivut: www.voimaryhmat.fi



Elina Akola