Sanoista

Jäsenen blogikirjoitus:

Minua on rakastettu sanoilla, minuun on luotettu sanoilla, minut on rikottu sanoilla. Mutta minut on myös saatu ehyeksi sanoilla.

Ajatteletko koskaan, millainen merkitys sanoilla on? Minä ajattelen. Oikeastaan aina, kauniiden sanojen kohdalla, jokapäiväisten sanojen kohdalla, jopa ulkomaan kielillä sanottujen sanojen kohdalla. Mitä kaikkea sanat saavatkaan aikaan.

Teen viikonloppuisin työtä, joka herkistää jokaisen, minut moninkertaisesti. Siinä työssä ollaan tekemisissä kuoleman kanssa, kuolleiden kanssa. Ja heitä kaipaavien elävien. Herkän on hyvä olla sellaisessa työssä. Siellä on lupa itkeä. Koskea. Halata. Sanoa niitä sanoja. Tai olla hiljaa.

Tapasin tuossa työssä lyhyessä, ohimenevässä hetkessä ihmisen, jota en ollut ennen tavannut. Hän pysähtyi ihailemaan koruani: riipusta, jossa on enkelin kuva. Juttelimme ensin tuosta korusta. Sitten siitä, miten olin hakeutunut tähän työhön, ja mitä se merkitsi minulle. Ihminen, jota en tuntenut, katsoi minua, ja sanoi: "Olet oikealla paikalla, sinä teet työtä sydämellä". Kiitin kauniista sanoista. Liikutuin. Nämä sanat merkitsivät, merkitsevät yhä, hyvin paljon.

Mietin näitä sanoja ja kohtaamaani ihmistä viikon. Oikein sydämessä läikähti, kun ajattelin niiden sanojaa: minulle outoa ihmistä, mutta silti niin tuttua, joka näki minut sellaisena kuin minä siinä työssä olen - sydämellä tekevänä. Kyllä se itkettikin, kosketti. Elämäni aikana olen kokenut monen monta työyhteisöä, ollut hyvä työkaveri, tsemppari, ilopilleri, kannustaja, opastaja, mutta myös työpaikkakiusattu.

Halusin muistaa tuota ihmistä, halusin hänelle sitä enkelin siipien suojaa ja kauniin muiston tuosta hetkestä. Outoa ihmistä, josta tuli sanojen myötä niin tärkeä. Ostin hänelle riipuksen, jossa on suojelusenkelin kuva. Suojelusenkelin, joka suojelee sillalla kulkevia lapsia.

Muistan nuo sanat varmasti lopun ikäni. Tiedän sen, koska muistan myös niitä pahoja sanoja, joita sain osakseni vuosia sitten kiusattuna. Sanojen merkitys on suuri. Ja minulle, erityisherkälle, ne ovat kuin helliä halauksia tai silkinpehmeitä silityksiä. Mutta myös viiltäviä kuin veitsen terä, tai kolhaisevia, mustelmia tekeviä.

On ihana tuntea itsessään, miltä sanat tuntuvat. Ne kauniit sanat, ja tavallisetkin sanat. Ja ikävätkin. Kaikki ne, ja paljon muuta, on tehnyt minusta tämän naisen.

Silloin, kun haluan oikein herkistellä, kuunnella sanoja, tuntea niitä kehossani, laitan levyltä soimaan jotain kaunista musiikkia. Ja ihmettelen, miten joku onkaan osannut sanoa jotain niin tunteikasta, että voisin itkeä vollottaa vaikka tuntikausia. Miten joku osaa laittaa sanoja niin hienoon järjestykseen, että niistä tulee yhteensä jotain niin kaunista, että se saa koko kehoni reagoimaan?

Niin se vain on, kun on herkkä. Erityisen herkkä.

Nimimerkki 'Elmeri'