Omaa aikaa

Jäsenen blogikirjoitus:

Moni erityisherkkä tuntuu nauttivan omasta, yksin itsensä kanssa vietetystä ajasta ja tarvitsevansa sitä erityisesti silloin, kun elämä on kiireistä ja tarvittaisiin enemmän aikaa palautumiseen ja rauhoittumiseen. Ei sitä ikuisesti jaksa niin, että päivästä toiseen on aikataulutettava elämänsä ja aikaa omille ajatuksille ei meinaa löytyä mistään.










Mahdollisuudesta omaan aikaan kannattaakin huolehtia ja omia hetkiä pitää vaalia. Rauha ja itsekseen olo tuntuvat ihanilta ajatuksilta erityisesti näin syksyllä – kuvitelma käpertymisestä omaan kotiin ja kynttilän valoon tai teekupin äärelle tuovat lämpöä jo pelkästää ajatuksina. Oma aika voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Se voi olla jollekin liikunnan harrastamista, kirjan lukemista tai viihdyttävän televisio-ohjelman katsomista – mitä tahansa, mikä rentouttaa! Itse lasken omaksi ajaksi myös sen, kun asettaudun sängylle makaamaan ja soitan pitkän puhelun ystävälle.








Kun päivä on stressaava, kiireinen ja täynnä hälinää, eikä mahdollisuutta omaan aikaan välttämättä ole, kannattaa yrittää pitää mieli rauhallisena. Maisemien katsominen bussin ikkunasta ajattelematta mitään, muutama oikein syvä hengitys stressaavan tehtävän aikana tai helpotuksen huokaus hetkenä, jona tajuaa seuraavan vapaapäivän tai –illan lähestyvän. Pieniä omia hetkiä saa päiviinsä, kun niihin keskittyy.

Itse olen oivaltanut, että omaa aikaa minulle ovat hetket, joina en oikeastaan ajattele mitään. Sellaiset hetket näyttävät olevan tuiki tärkeitä oman hyvinvointini kannalta. Hikinen bodypump-tunti musiikin pauhatessa, kuvakollaasikorttien tekeminen podcastia kuunnellessa tai lehden lukeminen. Kokoillan elokuva, lämmin suihku tai tanssiminen – hetket, joissa mieli vaeltaa siellä sun täällä, mutta rationaalisia ajatuksia ei oikeastaan tule. Tai jos tulee, niin huomaan olevani niin rentoutunut, että en älyä ajattelevani oikeastaan mitään. Sellaisia rentoja hetkiä.

Anna