Aika ajoin hyvinvointiteemaisissa kirjoituksissa vastaan tulee kehotus listata päivän päätteeksi hiljaa mielessään, mistä asioista on kiitollinen tänään. Jo muutaman asian miettiminen ja oivaltaminen kuulemma lisää kiitollisuuden tunnetta entisestään.
Ajatus on kaunis. Muistaisipa tämänkaltaisen harjoitteen äärelle pysähtyä joka ilta tai vaikkapa edes muutaman kerran viikossa. Se ei olisi paljoa vaadittu!
Jos nyt listaisin asioita, joista olen kiitollinen, olisi yksi asia varmasti terveys ja hyvinvointi. Energiaa on sopivasti, olen säästynyt ainakin toistaiseksi syysflunssalta ja mielenikin on pysynyt suht positiivisena.
Asia, joka olennaisesti liittyy terveyteeni ja hyvinvointiini, on toimiva kehoni. Muistaako omaa kehoakaan kiittää sen suuremmin, vaikka se jaksaa tahdissani päivästä toiseen ja välillä toimii liiankin valppaasti? Siispä kiitos, erityisherkkä keho!
Kiitos, että reagoit aamuvarhain riittävän nopeasti mustaan kahviin ja päivän ainoaan kofeiiniannokseen. Se riittää!
Kiitos, että inspiroidut vatsanpohjassa asti tuntuvasta musiikista ja annat adrenaliinia silloin, kun on vielä pimeää ja kävelen bussille musiikkia kuunnellen. Se tuntuu minun ”omalta hetkeltäni” ennen täpötäyteen ja keinotekoisesti valaistuun bussiin astumista.
Kiitos, että muistutat minua, milloin on syötävä ja levättävä. Yritän kuunnella sinua parhaani mukaan! Evästä pitää olla aina saatavilla, ja ruoasta ei saa tulla liian raskas olo. Uni tulee parhaiten omia rytmejä kuunnellen, usein samaan aikaan siinä ennen yhtätoista. Jos vähän joustaa, joskus sisäinen kello voi keikahtaa pahemman kerran. Onneksi se ei ole niin vakavaa...
Kiitos, että viestit minulle, mikä on tärkeää. Kyllä te muutkin tiedätte tunteen!
Kiitos, että pidät minut valppaana ja huomaat vaaranpaikkoja, välillä liian helpostikin. Tajuan jäädä oikealla pysäkillä pois, huomaan sekunnin murto-osassa asioita ja pikkutilanteita, säpsähdän yhtäkkistä kosketusta paljaalle polvelleni, tunnen paineen vatsanpohjassa, kun on oma vuoroni asioida kaupan kassalla ja on reagoitava nopeasti jonon painaessa niskaani. Inhottavaa, mutta ainakin olen valpas, halusin tai en.
Kiitos, että osaat pitää hauskaa! Tanssiessa ja liikkuessa on vaikeaa ajatella epäolennaisia ja kiitos, että olet pitänyt minut pystyssä, kun olen kokeillut rajojani. Kiitos, että ylipäätään olet säilynyt ehjänä kaikki nämä vuodet!
Kiitos erityisherkkä keho!
Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti