HSP Voimaryhmät- hanke/Jäsenen blogikirjoitus:
Olin viime viikonloppuna Herkkispuhelimen ja -chatin päivystäjäkoulutuksessa Tampereella. HSP Suomen erityisherkät ry:n Voimaryhmät-hankkeen projektikoordinaattori Emilia Aallon ja toiminnanjohtajamme Hannu Sirkkilän lisäksi meillä oli kouluttajia Tampereen seurakuntayhtymän Palvelevasta puhelimesta, Taimi ry:stä ja Tukinetistä.
Ei tehrä tästä isompaa numeroa... Tekee mieli kuitenkin sanoa pari sanaa koulutuksesta ja sen sisällöistä ja saada jakaa samalla teille Rohkeasti herkkä
-blogin lukijoille.
Kohtaamisesta
Miten oikein kohdata Herkkispuhelimeen soittava tuntematon? Siinä on jännä paikka jokaiselle päivystäjälle, ja se pohditutti ja keskustelutti meitä paljon. Asioita kun voi olla monia, vasta erityisherkkyyden löytäneiden vertaistuen tarpeesta aina suuriin kysymyksiin: miksi elämässä kävi kuten kävi ja miten selvitä eteenpäin. Ihmisen huolet ovat moninaiset kaikilla, olipa erityisherkkä tai ei.
Kun kohtaa toista, siinä tarvitaan herkkyyttä. Tarvitaan empatiaa, ja melkein sanoisin että jopa rakkautta. Jos ja kun auttaa toista eteenpäin elämässä, vaikka yhden korttelin – tai vaikka pari korkeampaa askelta - kerrallaan, on se kyllä itsellekin voimauttavaa. Auttaminen voi tehdä onnelliseksi myös auttajan.
Palvelevalla puhelimella on pitkä kokemus ihmisten kuuntelemisesta. Koin arvokkaaksi saamaamme Tampereen seurakuntien Palvelevan Puhelimen emerita toiminnanjohtaja Riitta-Liisa Rusin luentoa aiheessa. Siinä tuli esille erityisesti mieleen jäävänä se, että on tärkeää, että arvostamme itseämme ja toista, sellaisena kuin kukin on juuri nyt.
On oltava herkällä korvalla, kun joku pyytää apua, mutta on pidettävä myös rajat. Hyvä on myös muistaa, ettemme edes voi kaikkia auttaa. Kun osaat olla armollinen itsellesi koskien myös omaa rajallisuuttasi, tuo armollisuus saattaa välittyä toisellekin!
Tilanteessa kuin tilanteessa voi löytyä jotakin, millä jaksaa eteenpäin. Joskus voi löytyä ratkaisujakin. Meissä on se kaikki: mahdollisuudet, ratkaisut, voimavarat. Kuulostaa kliseiseltäkin, vaan on totta. Ratkaisun avain on ihmisellä itsellään, se pitää vain löytää. Toinen ihminen voi auttaa löytämisen polulla.
Ratkaisun avain voi olla aiemmin koetussa, tai vaikka aiemmin opitussa tiedossa. Avain, joka sopi joskus, voi sopia nytkin. Ratkaisu voi aueta ja ongelma voi tulla voitetuksi. Ja tuo sama avain, mikä on esimerkiksi taito, ominaisuus tai lahja, voi viedä myös pidemmälle, kohti tulevaisuutta. Voimme käyttää elpynyttä, löytynyttä taitoa tai ominaisuutta uusissa asioissa.
'Tulevaisuutta muistelemalla' taas yleensä pysyy vahvasti kiinni toivossa tai pääsee siihen kiinni. Kun muistellaan hyvää tulevaisuutta ja miten siihen päästiin.
Ei asiat tietenkään ihan niin helpolla mene. Mutta ajan kanssa. Ajassa rinnallakulkija tekee matkasta siedettävämpää, ja voi - parhaassa tapauksessa - auttaa löytämään, mikä on kadoksissa.
Lasse Salmi, Msc , psykoterapeutti ja Taimi ry:n puheenjohtaja avasi meille tätä aihetta 'voimavaraorientaatiosta', ja innostuin siitä itse paljon.
Läsnäolon opettelua
Rentoutuminen on tärkeää. Kun on keskittynyt ja hyvinvoiva itsessään, niin voi paremmin olla läsnä ja kuunnella muita. Keskittymiseen on monia apukeinoja, kuten palautumiseenkin.
Liikkuminen tavalla tai toisella on aina hyväksi. Hengittämisestä puhumattakaan, siis hyvästä, syvästä hengittämisestä. Aloittaessaan päivystysvuoronsa voi myös pukea ylleen 'työvaatteet' ja siirtyä toiseen tilaan, jos mahdollista.
Palautumiseen auttaa niin ikään liikkuminen, vaikka kävely. Voi myös tehdä joitakin konkreettisia asioita kuten vaihtaa jälleen vaatteet ja tyhjentää pöytä. Omaa siirtymistä muihin askareisiin voi helpottaa myös vaikka heittelemällä tyynyjä selkänsä taakse ja näin konkretisoida asia itselleen ja – aivoilleen. Tällaisiakin vinkkejä opasti meille koordinaattorimme Emilia.
Tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoittelusta voi olla apua keskittymiseen ja rentoutumiseen. Harjoituksia voi tehdä kävellen, seisten tai istuen. Pääasia on, että löytää tien omaan olemiseensa juuri nyt ja tässä hetkessä. Läsnäoloa pienellä päivänavausharjoituksella meille valmensi tähänkin asiaan vihkiytynyt toiminnanjohtajamme Hannu.
Chat-ryhmäkeskustelut
Herkkispuhelinpäivystäjät ovat myös chat-päivystäjiä. HerkkisChatin keskustelut ovat ryhmäkeskusteluja ja niitä toteutetaan aihe kerrallaan. Aika on rajattu etukäteen, ja ryhmään otetaan ennalta sovittu määrä osallistujia.
Chattimme on Tukinet-alustalla. Tukinetistä löytyy kymmeniä eri aihealueiden keskusteluryhmiä. Tukinetissä kannattaa käydä katsomassa jos löytyisi jokin muukin kuin erityisherkkyysaiheinen, itselle sopiva ryhmä; siellä on esim. keskustelua eron jälkeen, masennuksessa, syömishäiriössä tai talouteen liittyvissä asioissa, joitakin mainitakseni.
Tukinetin salaisuuksiin meitä opastivat rennon tehokkaasti koordinaattorit Kari ja Maikki Kandell, mistä kiitos heille!
Kohti tulevaisuutta
Saimme hyvää valmennusta ja koen ainakin itse, että EVÄStä* on saatu. Työnohjauksessa ja muussa täydentävässä valmennuksessa saadaan sitten lisää sitä evästä.
Olemme vaitiolovelvollisia ja noudatamme yleisiä eettisiä periaatteita. Toimimme vastuuntunnolla ja sitoutuneina yhdistyksen arvoihin. Pidämme huolta itsestämme ja olemme yhteydessä omaan tiimiimme ja yhdistyksen työntekijöihin.
Paluumatkalla katselen vihertäviä peltoja, lehmiä laitumella. Sataa vettä ja omenapuun kukkia. Ihmettelen sitä. Moni asia jäi mietityttämään ja hyvä niin.
Se on moro tältä erää. Kirjoitellaan.
💗
Merja Korpisaari
* EVÄS myös erityisherkkyydessä: Lyhenteen E tarkoittaa emotionaalisuutta ja empaattisuutta, V vivahteiden vaistoamista, Ä ärsykkeiden liiallisuutta ja S syvällisyyttä.
(Lue lisää esim. Elaine Aron: Erityisherkkä ihminen.)
HerkkisChat aloittaa kesäkuussa ja puhelinpalvelu elokuussa. Seuraa tiedotustamme netissä ja facessa!
https://www.erityisherkat.fi/
ja https://www.facebook.com/hspSuomi/
(Kuvat: Pixabay)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti